TIEDOTE
Strasbourg 18.4.2024
Julkaisuvapaa

 

Päästökauppajärjestelmä uudistuu

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina vuoden 2022 lopulla saadut neuvottelutulokset keskeisistä Fit for 55 -ilmastopaketin osista. Päästökauppajärjestelmän uudistus hyväksyttiin äänin 413 puolesta, 167 vastaan ja 57 tyhjää.

EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, ETS, on unionin tärkein väline päästöjen vähentämisessä. Energian ja teollisuuden ohella se kattaa jatkossa myös liikenteen, lämmityksen sekä jätteenpolton. Laajennettu esitys kattaa yhteensä noin 75 % kaikista päästöistä.

ETS on havaittu tehokkaimmaksi ja oikeudenmukaisimmaksi keinoksi päästöjen vähentämisessä. Sen idea on palkita ilmaisilla päästöoikeuksilla niitä, jotka tekevät vielä enemmän, kuin alan toimivat keskimäärin tekevät. Ne, jotka eivät tee riittävästi, joutuvat ostamaan päästöoikeuksia.

Nykyisen päästökauppajärjestelmän piirissä on noin miljardi päästöoikeutta. Laajentuminen lisää päästöoikeuksien määrää. Oikeudet perustuvat toimijoiden tuottamien hiilidioksiditonnien (CO2-tonnien) määrään. Maksullisten ja ilmaisten päästöoikeusien suhde on 57 %/43 %.

Energian ja teollisuuden aloilla uudistus edellyttää päästöjen vähentämisvauhdin kaksinkertaistamista nykyiseen verrattuna. Päästövähenemätavoite on 62 % vuodesta 2005 vuoteen 2035. Tällä vähennysvauhdilla mennään kohti nollaa vuoteen 2050 mennessä.

Uudistus palkitsee puhtaita ratkaisuja. Se kertoo selvän viestin: Energiassa ja teollisuudessa ei kannata investoida vanhaan, päästölliseen, teknologiaan.

Erityisesti EU:n teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi pienimmät päästöt aiheuttavat toimijat voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia.

Nyt ensimmäisen kerran myös EU:n alueelle tuotavat keskeiset tuotteet tulevat päästökaupparasitetta vastaavan taakan eli ns. hiilirajaveron, CBAM:n alaiseksi. Tuontituotteista CBAM kattaa teräksen, alumiinin, sementin, lannoitteet ja sähkön. Siitä seuraa näiden alojen päästöjen ilmaisjaon poistuminen sisämarkkinoilla samaa vauhtia.

Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta, ITRE, jonka pääneuvottelijan toimin, ja sittemmin koko parlamentti, esittivät huolensa CBAM-alojen viennistä, eli kolmansiin maihin menevän viennin ilmaisjaon tarpeellisuudesta.

Trilogitulos huomioi CBAM-alojen tarpeet, mutta ei mielestäni riittävän vahvasti. Hiilivuotoriskiä on mielestäni tarkasteltava jo ennen lain voimaan tuloa ja sen toimeenpanon aikana.

Päästökauppatuloista niin sanotut koheesiomaat saavat 10 % päältä pois. Lisäksi kahdentoista köyhimmän maahan tarpeisiin osoitetaan niin sanottuun modernisaatiorahastoon ohjelmakauden aikana yli 20 mrd euroa.

Kaikille EU-maiden yrityksille ja tutkijayhteisöille tärkeä on ns. innovaatiorahasto, jonka suuruus voi nousta, päästöoikeuden hinnasta riippuen, yli 50 miljardin euron suuruiseksi.

Nykyinen ETS tuotti vuonna 2019 yhteensä 31 mrd euroa. Jäsenmaille siitä kohdennettiin 25 mrd euroa. Suomi sai päästökauppatuloja vuonna 2019 511 miljoonaa euroa. ETS:n laajenemisen myötä summat suurenevat.

Uuden päästökaupan piiriin tulee siis nyt myös liikenne ja lämmitys ja jatkossa myös jätesektori. Se ei tietystikään koske suoraan yksityisiä kansalaisia, vaan liikenne- ja lämmityspolttoaineita valmistavia ja jakelevia suuria yhtiöitä.

Näillä aloilla päästöjen vähenemisen tulee olla vähintään 5,1 prosenttia vuodessa. En ollut tästä laajentamisesta innostunut. Suomen liikennepolttoaineiden hintaa tämä kuitenkaan tuskin nostaa enemmän kuin kansalliset päästöjen vähennystoimet olisivat tehneet.

Suomelle erityisen tärkeitä asioita ovat sanottujen CBAM-alojen ohella talvimerenkulku ja biopolttoaineet. Talvimerenkulussa jäiset erityisolosuhteet huomioidaan kohtuullisesti.

Erityisesti suuret suomalaiset yritykset ovat hyötyneet ETS:ssä merkittävästi bioraaka-aineen käytöstä. Valiokuntani esitti menettelyn jatkamista. Trilogineuvottelujen seurauksena se onnistuttiin turvaamaan.

Vaikka köyhimmät EU-maat saavat jo edellä kuvatuin toimin päästökauppatuloista eniten, EU päätti rakentaa myös erillisen ns. ilmastososiaalirahaston. Sen 87,6 miljardia euroa kootaan osin päästökauppatuloista, osin muista tuloista. Vastustin tätä esitystä parlamentin äänestyksessä.

Lisäperuste vastustukselleni on siinä, että EU:n monet muutkin ilmastotoimet kohdistuvat meihin EU:n pohjoisiin maihin monia muita maita voimakkaammin. Tämä koskee ETS:n ulkopuolisten päästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista. Puhumattakaan monista metsiin kohdistuvista toimista.

 

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen, p. 050 511 3097