Minun työni


Mukana liittymisestä lähtien

Toimin sisäministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1991-1995, kun Suomi haki EU:n jäsenyyttä. Osallistuin jäsenyysneuvotteluihin vastuualueeni asioissa. Kannatin jäsenyyttä. Kansanäänestyksen puollon pohjalta Suomi liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995.

Koko jäsenyyden ajan olen kansanedustajana ja ministerinä toiminut tehtävissä, joissa on vahva ”EU-kytky”. Katson kotimaasta käsin voineeni pieneltä osin edistää valtaosaltaan positiivisia asioista, vaikka vaikeitakin rasteja on ollut. Valmistin keskustan puolueelle ja eduskuntaryhmälle raportin, jonka pohjalta keskusta äänesti Suomen euroon ja EMU:iin liittymistä vastaan. Esitin asian alistamista kansanäänestykseen. Silloinen hallitus ei siihen suostunut.

Ministerinä olen osallistunut noin 100:aan ministerineuvoston kokoukseen. Pääsääntöisesti EU-kokemukseni ovat myönteisiä Suomelle ja suomalaisille. Nämä kokemukset ja tällainen asennoituminen taustanani päätin asettua ehdokkaaksi Euroopan Parlamentin vaaleissa toukokuussa 2019. Tulin valituksi lähes 70.000 äänellä. Pyrin paneutumaan kiirehtimättä asioihin ja otan vastuita ryhmässäni, Renew Europe, vähitellen.

Uusi haaste kiinnostaa aina

Aloitin Euroopan parlamentin jäsenenä heinäkuussa 2019. Uusi haaste kiinnostaa aina. Työ on imaissut mukanaan ja alun järjestäytymisen jälkeen olen päässyt vauhtiin lainsäädäntötyössäkin. Korona on vaikuttanut myös Euroopan parlamentin toimintaan, ja pitkään olimme täysin etänä. Tällä hetkellä olemme palanneet normaaliin, mutta pystymme edelleen työskentelemään osittain myös etänä. Yhteydet toimivat hyvin.

Parlamentin kalenteri ja työviikot jaetaan karkeasti neljään; ryhmä-, valiokunta-, täysistunto- ja kotimaan viikkoihin. Ryhmäkokousviikoilla poliittiset ryhmät käsittelevät eri valiokunnissa valmistelussa olevia asioita. Tämä on tärkeää, koska yksittäinen meppi ei voi muutoin voisi tietää kyllin tarkasti mitä muualla kuin omissa valiokunnissa on meneillään. Ryhmäkokouksissa sovitaan mahdollisuuksien mukaan äänestyskäyttäytymisestä. Ryhmämme jäsen voi äänestää täysistunnossa ryhmän enemmistön kannasta poiketen. Korrektia on, että meppi kertoo asiasta etukäteen.

Suurin osa työstä tehdään valiokunnissa, joissa työskennellään kaikkien parlamentin poliittisten ryhmien, valiokuntiin valikoitujen jäsenten kanssa. Valiokunnissa valmistellaan kannanottoja ja käsitellään lakiesityksiä sekä muita päätöksiä, jotka kuuluvat parlamentin toimialaan. Valiokunnissa tehdyn työn ja valmisteltujen kannanottojen pohjalta rakennetaan parlamentin kantoja, tehdään päätöksiä ja hyväksytään lakeja.

Päävaliokuntani on ITRE, teollisuudesta, yrittäjyydestä, energiasta ja innovaatioista vastaava valiokunta

Kuulun täysjäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan (ITRE). Tämän valiokunnan asiat ovat pitkälti samoja, joista ministeritehtävissäni olen vastannut Suomessa ja EU:n ministerineuvostossa vuosien ajan. Energiakysymyksissä pyrin erityisesti edistämään uusiutuvien vaihtoehtojen mahdollisuuksia ja varmistamaan EU:n hyväksynnän niille. Yrittäjyyspolitiikkaan pyrin tuomaan suomalaisen kokemuksen johdettuani vuosien ajan kansallista Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.  Eurooppalaisen teollisuuden mahdollisuuksien kohentaminen on koko EU:n menestyksen ehto. Kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi osallistun aktiivisesti EU:n tutkimus- ja innovaatioasioihin.

Olen ainoana suomalaisena aluekehitys-
valiokunnassa (REGI)

Olen ainoana suomalaisena varajäsenenä aluekehitysvaliokunnassa (REGI), jossa työskentelen toimivan ja oikeudenmukaisen koheesiopolitiikan puolesta. EU:n  budjetista käytetään noin 1/3 EU:n yhteisen koheesiopolitiikan eli vanhalla käsitteellä aluepolitiikkan rahoittamiseen.

Aluevaliokunnan tehtävänä on huolehtia kohdentamisesta, painopisteistä ja pelisäännöistä näiden vuosittain noin 55 miljardin euron käytöstä.  Näiden tukien ylivoimaisesti suurimpia saajia ovat itäisen Keski-Euroopan maat. Toki aluetuki on myös Suomelle tärkeää.

Budjettivaliokunta on aina keskeinen

Kolmannessa valiokunnassani, budjettivaliokunnassa (BUDG), olen erityisesti kiinnostunut niistä linjoista, jotka koskettavat kahden muun valiokuntani sisältöjä. Koen myös hyvin tärkeäksi ymmärtää yhteisen unionin talouden kokonaiskuvan ja suuret linjat.

Valiokuntieni lisäksi kuulun varsinaisena jäsenenä Euroopan parlamentin Japanin suhteista vastaavaan valtuuskuntaan.

Bryssel vie valtaosan – täysistunnot Strasbourgissa

Kun valiokunnat ovat osaltaan työstäneet päätöksensä, koko parlamentti hyväksyy nämä täysistunnoissaan, jotka pääsääntöisesti järjestetään Strasbourgissa, Ranskassa.

Kotimaan viikoilla hoidan mediasuhteita, tapaan sidosryhmien edustajia, osallistun tilaisuuksiin ja tapahtumiin Suomessa.

Ennen Brysseliin ja Euroopan parlamenttiin siirtymistä olen toiminut lukuisissa eri tehtävissä kotimaan kamaralla. Aikaisempaan työhistoriaani voit tutustua ansioluettelostani.

Parlamentin viralliset sivut