Esittelin tällä viikolla Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EU:n päästökauppaa (ETS) käsittelevän raporttiluonnokseni, jonka sain valmiiksi juuri ennen joululomia.
Päästökauppajärjestelmä on vähentänyt teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä yli odotusten. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riitä. EU on sitoutunut vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteisiin. ETS:ää tulee siksi kiristää tavoitteena puheena olevien alojen 61 prosentin vähennykset vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteisiin pyritään nyt laskemalla päästökattoa, kiristämällä ilmaisjaon ehtoja ja tukemalla alan innovaatioita.
Raportissani olen pitäytynyt melko tarkasti valiokunnalle annetussa kompetenssissa: hiilivuodossa, vertailuarvoissa, modernisaatiorahastossa ja innovaatiorahastossa. Lisäksi otan kantaa erityisesti talvimerenkulun asemaan.
Tuen raportissani päästökaton madaltamista vuosina 2021-2030 4,2 prosentin vuosivauhtia.
ETS:een liittyy hiilivuotoriski. Sitä on pyritty torjumaan lähinnä teollisuuden toimijoille myönnettävillä ilmaisilla päästöoikeuksilla, joilla ne pystyvät kattamaan osan päästöistään.
Niin sanottujen vertailuarvojen perusteella alle puolet toimijoista on tänään ilmaisjaon piirissä. Näistä taas noin puolet saa päästöoikeutensa ilmaiseksi.
Vertailuarvojen määrittämistä on aihetta kiristää tavalla, joka kannustaa päästöjen edelleen vähentämiseen nykyistä enemmän.
Innovatiivisuudesta tulee palkita. ETS- järjestelmän on tunnustettava edelläkävijyys, eikä esimerkiksi bioenergian tuotantoa tule poistaa ETS:n piiristä.
Sen sijaan energiakatselmusjärjestelmä ilmaisjaon ehtona ei mielestäni ole tehokas kannustamaan päästövähennyksiin.
Esitän, että ilmaisjaon edellytykset sidottaisiin energiatehokkuusdirektiivin mukaiseen kansainvälisesti sertifioituun energiahallintajärjestelmään. Esimerkiksi ISO-50001 -järjestelmä kannustaa kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin ja -toimiin. Järjestelmään liittyy auktorisoitu auditointi. Se palkitsee ja rankaisee.
Komission esittämä erillinen CBAM-järjestelmä synnyttää lisähaasteen ilmaisjaolle. Ehdotuksen mukaan CBAM:n alojen ilmaisjaon vähentäminen sovitetaan samanaikaiseksi CBAM- kertoimen kiristämisen kanssa.
EU:n sisämarkkinoilla menettelyä voidaan pitää perusteltuna. Mikäli CBAM ei toteudu tavoitellulla tavalla, tulee myös ilmaisjaon leikkauksista luopua!
EU:n ulkopuolisilla markkinoilla CBAM-alojen eurooppalaiset toimijat joutuisivat kuitenkin kilpailijoitaan huonompaan asemaan. Muun maailman toimijoita ei siellä rasita päästökauppa.
Ehdotan, että CBAM-alojen viennin osalta ilmaisjaon CBAM-leikkauksia ei suoriteta, mikäli kohdemarkkinoilla ei ole vastaavaa ETS-järjestelyä. Ainakaan tällä hetkellä muualla ei sellaista ole.
Uudistettava päästökauppa tuo paljon lisäresursseja sekä modernisaatiorahastoon että innovaatiorahastoon. Rahastojen käytettävissä olevat resurssit nousevat nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla kymmeniin miljardeihin euroihin.
Pidän tärkeänä, että ETS:n tuotoilla juuri innovaatiorahaston kautta, – ja sitä pilkkomatta – tuetaan jatkossakin myös pienien ja keskisuurien yrityksien ja kaikkien relevanttien toimialojen innovaatiohankkeita.
Innovaatiorahaston toiminnan tulee olla teknologianeutraalia, CCU ja CCS -hankkeet mukaan lukien. Innovaatiorahaston ja Horisontti-ohjelman synergiaa on vahvistettava.
Modernisaatiorahaston rahoituksen tulee kohdistua ilman poikkeuksia vihreän siirtymän hankkeisiin. Rahoitusta tulisi voida kohdentaa myös ”rajat ylittäviin hankkeisiin”.