Koronan ja sodan myötä jäsenmaat saivat tolkuttomasti lupia valtiontukien maksamiseen omille yrityksilleen.
Saksa ennätti hakea ja saada luvan omille 365 miljardin, Ranska 162 miljardin ja Suomi 18 miljardin euron suuruisille valtiontuille.
Nyt Euroopan komissio heräsi vihdoin toimiin EU:n ja teollisuutemme kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun EU:ssa järjesteltiin poikkeuksia, USA oli käynnistänyt niin sanotun IRA:n (Inflation Reduction Actin) valmistelun ja toteutuksen. USA lupasi vihreän siirtymän hankkeisiin 369 miljardin euron tuen ja protektionistisen tuen esimerkiksi vain amerikkalaisen auton hankkijoille.
NYT komissio yrittää paimentaa valtiontukia paremmin. Samalla se esittää vielä nykyisiäkin suuremmat valtiontuet mahdollisiksi silloin, kun niillä tuetaan strategisesti tärkeitä, vihreän siirtymän vauhdittamiseen, liittyviä teollisia hankkeita. Energiasektori, tuuli- ja aurinkovoima, akut, kriittiset malmit ja mineraalit, hiilen talteenotto, puolijohdeteollisuus jne. ovat tästä esimerkkejä. Nämä alat ovat strategisesti juuri niitä, joita on syytä tukea. Hyvää tässä esityksessä on se, että oikeutta yrityksille maksettaviin valtiontukiin edes vähän paremmin rajoitetaan.
Hyvää komission esityksessä on myös lupaprosessien radikaali helpottaminen ja teollisuuden uudistamista tukevan koulutuksen kohentaminen.
Yksityiskohtia vielä odotellaan. Kuinka paljon näillä aloilla tukea eri tilanteissa saa antaa, jää avoimeksi. Suorastaan mielikuvituksellinen on esityksen kohta, jossa luvataan korkeampia tukia silloin, jos joku kilpaileva maa lupaa yli meidän poikkeuslupien tilanteessa, jossa tarjouskilpailu pitäisi voittaa.
JO nyt elvytysohjelmassa ja EU:n budjetissa on yhteensä yli 500 miljardia euroa sellaista rahaa, jota jäsenvaltiot voivat käyttää puheena olevien alojen yritysten tukemiseen ja kehittämiseen. Lisäksi EIB:llä on kymmenien miljardien eurojen luototusmahdollisuudet.
Komissio aikoo kuitenkin esittää uutta, jäsenmaiden yhteisvastuuseen perustuvaa suvereniteettirahastoa, joka rahoitettaisiin tai taattaisiin jäsenmaiden piikkiin ja jota sitten Brysselistä hoidettaisiin. Tällaista ei tarvita.
Julkaistu Suomenmaassa 2.2.2023.