Keskustelu ilmastokysymyksestä on karannut Suomessa huutokaupaksi.
Keskustelun toisessa ääripäässä ovat perussuomalaiset. Heidän mielestään mitään ilmasto-ongelmaa ei ole, tai jos onkin, niin ei ainakaan Suomen tarvitse tehdä mitään päästöjen vähentämiseksi.
Toisen ääripään muodostavat vihreät ja osa vasemmistoa. He menevät puoluekohtaisissa vaatimuksissa pidemmälle kuin kahdeksan eduskuntapuoluetta yhteisessä kannanotossa.
Radikaaleimman vihervasemmiston mielestä kohta 2030-luvulla kaikki päästöt tulisi Suomessa ajaa alas. EU-vaalikoneen vastaukset osoittavat muun muassa, että polttomoottoriautoilla ajaminen pitäisi monien mielestä panna jäihin. Metsien hakkuita ei myöskään pitäisi ainakaan lisätä, ja ainakin monien vihreiden mielestä jopa vähentää.
Kerta toisensa jälkeen pimentoon meinaa jäädä ilmastokysymyksen realismi Suomen kannalta. Toisin kuin perussuomalaiset sanovat, Suomi voi ja meidän tulee vähentää päästöjä. Aiheutamme tänäänkin kolme kertaa enemmän yhtä suomalaista kohti kuin esimerkiksi keskimäärin Intiassa, johon monesti meitä verrataan. Myös elinkeinoelämä näkee realistiset ilmastotoimet eduksi teollisuudellemme. Mutta ei meidän taakkamme saa olla suurempi kuin muiden.
Meidän mahdollisuutemme ovat, toisin kuin vihervasemmisto sanoo, uusiutuvien bioraaka-aineiden käytön lisäämisessä. Suomessa metsien kasvun ja hakkuiden ero on läntisen Euroopan suurin. Meillä on mahdollisuudet metsien kestävien hakkuiden merkittävään lisäämiseen, moniin uusiin investointeihin. Niiden sivutuotteina syntyy myös uusiutuvaa energiaa. Sitä, millä vastaamme ilmastohaasteeseen.
Liikenteen päästöjen puhdistamisen ylivoimaisesti nopein tapa on uusiutuvan biopolttoaineen lisääminen perinteiseen polttoaineeseen. Tämän esityksestäni säädetyn lain perusteella jo nyt viidennes tankatusta liikennepolttoaineesta on uusiutuvaa. Suomalainen Neste Oil tekee satojen miljoonien eurojen vuositulosta tällä tuotteella.
Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa Keskustan tulee huolehtia siitä, että bioraaka-aineiden lisäkäyttö saa kiistattoman tuen. Myös EU:ssa valittavien meppien tulee huolehtia siitä, että vihreää kultaamme saadaan käyttää.
Suomalaisten äänestäjien on syytä seurata myös sitä, miten meppimme toimivat.
Kun LULUCF:sta taannoin äänestettiin EU-parlamentissa, Suomen hallituksen ja eduskunnan kannan vastaisesti asiassa äänestivät eri vaiheissa mm. europarlamentaarikot Ruohonen-Lerner (ps), Heidi Hautala (vihr) ja Sirpa Pietikäinen (kok). Heidän kantansa läpi meneminen olisi aiheuttanut nielutulkinnoissa metsiemme käytölle haitallisia rajoitteita.