Metsä on tehokas asia ilmastotaistelussa!
TIEDOTE
Jyväskylä 29.10.2020
Julkaisuvapaa
EU on asettamassa itselleen uusia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Metsällä ja puulla voi olla suuri myönteinen merkitys ratkaisuissa, joita EU ja koko maailma tarvitsevat. Metsä ja puu ovat uusiutumattomien ja fossiilisten raaka-aineiden tärkein korvaaja, päästötön ja uusiutuva luonnonvara.
Metsien hoidon ja puun käytön on oltava koko maailmassa, niin myös EU:ssa ja Suomessa, kestävää. Suuressa osassa Eurooppaa asiat ovatkin kunnossa, osassa ei.
EU:n päättäjissä on kuitenkin suuri määrä toimijoita, joille metsä ja sen puu ovat ensisijaisesti suojelukohde. Suojeluakin toki tarvitaan ja metsien monimuotoisuus tulee turvata. Ei kuitenkaan niin kuin EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetään. Monille päättäjille metsä näyttäytyy sinänsä tärkeinä asioina, puistoineen sekä oleskelu- ja vaelluspaikkana.
Kalifornian ja Australian valtavat metsäpalot osoittavat, kuinka herkkiä syttymään ja vaikeasti sammutettavia ovat ylimitoitetut suojelualueet ja hoitamattomat metsät ja maastot. Yhdessä Venäjän ja Kanadan palojen kanssa ne ovat hävittäneet runsaassa vuodessa kohta Suomen pinta-alan verran metsää. Tämän lisäksi metsien huono hoito on helpottanut jopa Keski-Euroopassa tuholaisten metsien valloitusta.
Suomalainen metsien hoito on malliesimerkki muulle maailmalle. Puun määrä Suomen metsissä on lisääntynyt 50 vuodessa noin 70 prosenttia. 1960-luvun lopussa metsissä oli puuta noin 1,5 miljardia kuutiometriä. Nykyään puuta on noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Puun määrä Suomen metsissä on siis lisääntynyt noin miljardilla kuutiometrillä puolessa vuosisadassa. Vuosikasvu on jo aikoja sitten ylittänyt 105 miljoonaa kuutiometriä. Metsien luonnontieteellinen nielu eli kyky imeä hiilidioksidia kasvaa kymmenillä miljoonilla kuutioilla joka vuosi.
Hyvän kasvun ohella Suomessa on tiukasti suojeltuja metsiä enemmän kuin missään muualla EU:ssa.
Suomen on kuitenkin vartioitava tarkasti EU:ssa tehtäviä ratkaisuja. Komissio on ilmoittanut avaavansa niin sanotun RED II direktiivin ja LULUCF asetuksen eli uusiutuvan energian ja hiilinielun sisällön määrittelyn. Näihin hankkeisiin liittyy vaara, että Suomen metsien käyttöä tai ainakin sen hallittua kasvua rajoitetaan. Tämä olisi karhunpalvelus niille toimille, joilla pyritään vastaamaan ilmastohaasteeseen.
Tuore liikenteen päästöjen vähentämistä pohtinut työryhmä painoi jo jarruja puupohjaisille liikennepolttoaineille. ”Lisääntyvä energiapuun korjuu vähentää lahopuun määrää ja käyttö voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia metsälajistossa”, sanoo työryhmä. EU-ratkaisujen ohella on syytä syynätä myös Suomen omia ylilyöntejä.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097