Vuoden 2035 jälkeen EU:ssa ei sallita myytävän uusia henkilöautoja, jotka aiheuttavat päästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ainoastaan täyssähköautoja saadaan valmistaa ja myydä. Hybriditkään eivät silloin kelpaa. Vastustin Euroopan parlamentin äänestyksessä tätä käytännössä polttomoottoriautojen kieltoa, mutta kannatan liikenteen sähköistämistä realistisessa aikataulussa.
Euroopassa ei tuoteta riittävästi raaka-aineita sähköautoteollisuuden tarpeisiin. Raaka-aineista tärkeimpiä ovat koboltti, litium ja nikkeli. EU:ssa kaivetaan sekä kobolttia että litiumia prosentin verran maailman kysynnästä. Terrafame vastaa lähes kaikesta Euroopan koboltista ja se on myös EU:n suurin nikkelimalmin tuottaja. Keliber voi olla kohta Euroopan suurin litiumin tuottaja.
Maailman suurimpien akkuraaka-aineiden tuottajiin kuuluvat muun muassa Kongo, Chile, Etelä-Afrikka, Kanada ja Venäjä. Jalostetuista akkumateriaaleista tuotetaan EU:ssa yhteensä noin kahdeksan prosenttia. Kun omia raaka-aineita on vähän, niitä tuodaan tänne muualta jalostettavaksi. Esimerkiksi koboltissa Suomi on maailman toiseksi suurin jalostaja.
EU yrittää suurella rahallisella tuella nyt edistää akkutuotannon koko ketjua, raaka-aineista valmiisiin akkuihin ja kierrätykseen. Akkutehtaiden sijoittumisessa kisa on kova muun muassa USA:n ja EU:n välillä, mutta se on kova myös EU:n sisällä. Tällä alalla valtiot voivat myöntää liki holtittomasti tukia yrityksilleen niin kuin USA on IRA:n avulla tekemässä. EU tekee käytännössä samaa sallimalla normaaleihin valtiontukisääntöihin poikkeuksia.
Koko EU:ssa onneksi pisimmällä on Northvolt Skellefteåssa, Ruotsissa. Kaikkiaan EU:ssa on vireillä jo noin 30 akkutehdashanketta.
Tästä akkubisneksen kasvusta huolimatta EU, eikä Suomi voi yltää asettamiinsa tavoitteisiin. Luvut puhuvat puolestaan. EU:ssa huristeli Euroopan autonvalmistajien kattojärjestö ACEA:n viime vuonna julkistaman selvityksen mukaan vuonna 2020 noin 282 miljoonaa ajoneuvoa, joista 247 miljoonaa oli henkilöautoa. Niistä täyssähköisiä henkilöautoja oli vain 0,5 % eli noin 1,2 miljoonaa.
Tuoreen ACEA:n julkaisun mukaan vuoden 2022 Q1-Q3 vertailujaksolla rekisteröitiin koko EU:n alueella 716963 uutta sähköautoa, missä oli kasvua 26 prosenttia edelliseen vastaavaan vertailujaksoon nähden. Niiden osuus kaikista uusista rekisteröinneistä oli jo 11,9 %.
Tahti on kuitenkin aivan liian hidas EU:n tavoitteisiin nähden, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä EU:ssa olisi jo 30-32 miljoonaa täyssähköistä henkilöautoa.
Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Niistä 148928 oli sähkökäyttöisiä, joista 44889 täyssähköautoja. Täyssähköisten henkilöautojen osuus on siis Suomessa edelleen vain noin 1,6 %. Niiden osuus on kuitenkin meilläkin kasvussa. Vuonna 2022 Suomessa rekisteröitiin 81694 autoa, joista 14530 oli täyssähköistä autoa (17,8 %).
Näillä luvuilla ei siis kuitenkaan saavuteta Suomen hallituksen tavoitetta, että vuoteen 2030 mennessä meillä olisi jo 700000 sähköautoa, joista puolet täyssähköautoja. Tällainen tavoite on mahdottomuus, vaikka kaikki tästä päivästä lähtien rekisteröitävät uudet autot olisivat sähköisiä.
Ollaksemme Suomessa ja Euroopassa eettisesti oikealla asialla, meidän tulisi hankkia akkujen tarvitsemista raaka-aineista radikaalisti enemmän Euroopasta. Suomen, jossa akkuraaka-aineiden potentiaali on suurempi kuin missään muualla EU:n alueella, tulee olla aktiivinen kaikilla osa-alueilla, raaka-aineiden ja komponenttien tuotannosta loppuvalmistukseen ja kierrätykseen saakka.
Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 1.2.2023.