Energia aiheuttaa 80 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä (CO2-päästöistä). Siirtymä puhtaisiin on välttämätöntä. Euroopan komission tuore lakipaketti pyrkii vastaamaan haasteisiin.
Critical Raw Materials Act (CRM) eli kriittisten raaka-aineiden laki pyrkii EU:n omavaraisuuden lisäämiseen, raaka-aineiden hankintaketjujen, varastoinnin ja kierrätyksen parantamiseen. Huolenaiheeksi komissio tunnistaa 34 kriittistä, 16 erityisen kriittistä raaka-ainetta. Näistä riippuvuutemme Kiinasta on 70–100%.
EU:n hiilestä irtautuminen nojaa aurinko- ja tuulivoiman lisääminen. Kapasiteetti aiotaan nostaa nykyisestä 511:sta 1236 GW:een vuoteen 2030 mennessä. Suomessa aurinko- ja tuulivoiman teho on nyt noin 5 GW.
Aurinkovoiman eurooppalainen historia kertoo karun kuvan siitä, miten EU nukkui tai teki vääriä päätöksiä, kun Kiina otti alan haltuunsa maailmassa.
Vielä vuonna 2007 EU oli maailman suurin aurinkovoimaloiden tuottaja. Kiina sijoitti valtavasti aurinkopaneelien raaka-aineiden hankintaan, tutkimukseen ja innovaatioihin. Kiina kykeni laskemaan paneeleiden hintaa.
EU:n vastaus Kiinan rynnistykseen oli vuodesta 2013 lähtien tullien asettaminen kiinalaisille aurinkopaneeleille. Toimilla EU iski omaan nilkkaan. Ratkaisu raunioitti EU:n aseman tuotantoketjuissa. EU ja länsi menettivät kilpailukykynsä ja edelläkävijyytensä.
Kiinan hallinnassa on koko maailman aurinkopaneelien tuotannosta 89%. Tuotantoketjun alkupäässä EU:n osuus on kiteisten piikennojen tuotannosta 0,3% ja kootuista moduuleista noin 1,5%.
Aurinkopaneelien kriittisiä raaka-aineita ovat muun muassa boori, germanium, gallium, indium ja telluuri. Nämä ovat paljossa kiinalaisten käsissä. Kiinan ote on vahva myös alan perusmetalleista.
Likipitäen yhtä suuri on EU:n riippuvuus Kiinasta ja muusta maailmasta myös tuulivoiman kohdalla. Kiina hallitsee ylivoimaisesti erityisesti alan tuotantoketjujen alkupäätä.
EU:n osuus tuulivoima-alan kriittisistä raaka-aineista on 1%, jalostetuista materiaaleista 12% ja lopputuotteista 58%. Kiinalla on monopoli alan maametalleista ja kestomagneeteista. Se hallitsee kriittisiä raaka-aineita, muun muassa niobium, boori, dysprosium. Alan perusmetalleista Kiinalla on suuri siivu.
Myös liikenteen sähköistämisessä EU on vielä muun maailman tavoin Kiina-riippuvainen. Noin 70 % maailman akkutuotannon koko tuotantoketjusta tapahtuu Kiinassa. Osan kriittisistä raaka-aineista – erityisesti koboltin – Kiina hankkii muun muassa Afrikasta ja suorittaa jatkojalostuksen Kiinassa.
EU:n CRM:n tavoite on nyt siis vähentää unionin riippuvuutta muusta maailmasta. Lakiesityksen tavoite on, että se kykenisi vuoteen 2030 mennessä nostamaan kriittisten raaka-aineiden louhintakapasiteetin vähintään 10%:iin tarpeestamme, keskeisten komponenttien osuuden 40%:iin ja kierrätyksen osuuden 15%:iin.
Suomella on mahdollisuudet sekä kaivostoiminnassa että jalostuksessa. Olemme EU:n suurin kullan, kromin, nikkelin, palladiumin, platinan, koboltin, germaniumin ja pian litiumin tuottaja. Meillä on alan huippuosaamista.