Euroopan parlamentissa käytiin 6.10. keskustelu neuvoston ja komission kanssa yritysten ja kuluttajien energianhintojen noususta sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian roolista ja tarpeesta torjua energiaköyhyyttä.
Keskustelun taustalla oli se tosiasia, että energian hinta on kallistunut viime aikoina nopeasti EU:ssa. Muutama jäsenmaa toteuttaa jo kansallisia toimenpiteitä, joilla tuetaan kaikkein heikoimpia.
Tavoite fossiilisen sähköä alas ajamisesta Euroopassa on ollut oikea. Sähkön hinnan nopea nousu on kuitenkin todistanut, että mikäli uusiutuvan ja päästöttömän energian rakentaminen ei riitä kattamaan fossiilisen vähentymistä ja sähkön kulutuksen lisääntymistä, huonosti käy. Hinnat nousevat välillä pilviin.
Myös Euroopan talouden nopea kasvu on lisännyt sähkön kysyntää. Monissa maissa kysynnän kasvuun on vastattu hiili- ja erityisesti maakaasusähköllä. Tämä johtaa päästöjen lisääntymiseen ja sitä tietä myös päästöoikeuksien hinnan nousuun. Pohjolassa sähkön hintaan vaikuttaa lisäksi erityisesti Norjan heikko vesitilanne.
Mitä enemmän Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio etenee, sitä enemmän sähkön hinnan noususta kärsivät nekin maat, jotka rakentavat paljon uutta ja päästötöntä kapasiteettia.
Sähkön tuotannon volatiliteetti kasvaa erityisesti tuulivoiman seurauksena. Olemme EU:na unohtaneet reagoida sähköntuotannon rakenteen radikaaliin muutokseen.
Meillä on joskus liikaa sähköä ja joskus liian vähän.
Tarvitsemme uusiutuvan energian ohella myös entistä enemmän säätövoimakapasiteettia, jolla vastata kysynnän huippuihin. Tarvitsemme siis radikaalisti lisää sellaista sähkökapasiteettia, joka on otettavissa nopeasti käyttöön kysynnän kasvaessa. Tarvitsemme järjestelmän, jolla riittävä varavoimakapasiteetti varmistetaan koko unionin alueella. Sellaisen ylläpito on edullisempi, kuin on hintahuipuista maksettava lasku.
Tässä asiassa etenemisen, siis riittävän säätövoiman- ja varavoimakapasiteetin rakentamisessa etenemisen, on oltava ehto sähkömarkkinoiden integraation syventämiselle. Pohjolassa, siis myös Suomessa, maksetaan keskisen Euroopan maiden ratkaisuista entistä suurempi hinta, ellei näin tapahdu.
Teksti on julkaistu Kauppalehdessä 11. lokakuuta 2021.