Komissiolta saatiin kehuja siitä, miten Suomi on onnistunut aluekehitysvarojen täytäntöönpanossa rahoituskaudella 2014-2020!
Parlamentin aluekehitysvaliokunnassa on viime syksyn ja alkaneen vuoden aikana käyty läpi jäsenmaiden aluekehitysvarojen täytäntöönpanoa, ja eilen 26.1.2023 valiokunta kuuli komission esityksen Suomen osalta.
Komission edustaja aloitti kertomalla Suomen olevan rakennerahastojen mallioppilas – meidän EU-hankeohjelmamme etenevät EU:n keskitasoa nopeammin ja pääsemme lupaamiimme lopputuloksiin ilman, että varoja menee hukkaan. Rahoituskaudella 2014-2020 Suomelle myönnettiin aluekehitysvaroja yhteensä 1 482 miljoonan euron edestä.
Yleisellä tasolla komissio nosti esille Suomen BKT-kasvun, jonka hitaaseen kasvuun tulee puuttua rahoituskaudella 2021-2027. Alueellisia eroja on Suomessa havaittavissa, mutta ne ovat kuitenkin muihin EU-maihin nähden maltillisia.
Mitä tulee innovaatioon, Suomi on Euroopan toiseksi kehittynein ja satsaukset innovaatioon ja yritystoimintaan EAKR-rahaston nojalla ovat selvästi nähtävissä. Suomeen on rahoituskauden 2014-2020 aikana mm. perustettu 562 uutta yritystä, luotu 10 907 uutta työtä ja parannettu satojen pk-yritysten rahoitusta ja saavutettavuutta. Vähähiiliset ja kiertotalouteen liittyvät hankkeet ovat lisäksi tulleet monille tutuiksi ja Itä- ja Pohjois-Suomen liikennelinkkejä on saatu parannettua. ESR-rahaston kautta 209 200 suomalaista on päässut työelämään ja 149 900 on saanut mahdollisuuden uudelleen kouluttautumiseen.
REACT-EU varoista Suomelle on allokoitu vuosina 2021-2022 yhteensä 171 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus tukea pk-yrityksiä ja tutkimus- kehitys ja innovaatiotoimintaa erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden alueella. Koronapandemiaan ja Ukrainasta tulleiden pakolaisten auttamiseksi Suomi on suosinut kansallisten tai olemassa olevien varojen käyttämistä.
Viimeisenä, mutta hyvin tärkeänä kohtana komissio nosti esille Suomen ja Venäjän rajat ylittävät kolme yhteistyöohjemaa, jotka lopetettiin Venäjän hyökkäyssodan alettua. Komissio oli itsekin tietoinen siitä, että Suomen Itä- ja Pohjois-Suomen raja-alueet ovat nyt kiperässä tilanteessa, kun alueiden saamat Interreg rahat on lopetettu.
Omassa puheenvuorossani painotin Pohjoisten ja Itäisten alueiden haasteita väestömuutosta johtuen ja kuinka Suomeen suunnitteilla olevat kaivoshankkeet voisivat toimia ratkaisuna ongelmaan. Sama pätee myös Euroopan suvereniteetin kannalta tärkeiden kriittisten raaka-aineiden löytämisessä, missä Suomella ja Ruotsilla on paljon annettavaa.
Painotin vahvasti, kuinka käsittämätöntä Interreg-tukien poistaminen Suomen raja-alueilta on. Suomen itärajan alueille ennen myönnetty rahoitus on ehdottomasti saatava takaisin juuri sille alueelle, missä sitä kipeimmin tarvitaan!