Terveisiä Strasbourgista, jossa on aikainen aamu ja vuoden ensimmäisen täysistuntoviikon viimeinen päivä. Pian alkaa kotimatka lakkoilevasta Ranskasta kohti Suomea.
Tällä kertaa niin hyviä kun huonoja uutisia energian hintaan, sähkömarkkinajärjestelmän uudistukseen, kriittisiin raaka-aineisiin, akkuteollisuuteen ja valtiontukisäännöksiin liittyen.
- Energiahinnan kehitys on muuttunut parempaan suuntaan. EU:n yhteiset toimet ovat kaikki vähän onnistuneet parantamaan tilannetta. Sodan jatkuessa normaaliin tilaan palaaminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
- Sähkömarkkinajärjestelmän uudistus ei ole helppo kysymys, mutta ratkaisuja etsitään. Suomen on tärkeä olla mukana keskusteluissa.Bioenergian ja tuulivoimaenergian lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet tehokkaita. Lisäksi vetytuotannon lisäämisellä tulee olemaan suuri rooli esim. päästöttömään terästuotantoon pääsemisessä.
- Päästöjen vähentäminen ja digitalisaatiokehitys edellyttää malmien ja mineraalien löytämistä, joita ei ole aikaisemmin tarvittu. Suomi on jo koboltin, nikkelin, kromin ja kullan suurin tuottaja Euroopassa ja moderneilla teknologioilla voitaisiin kestävällä tavalla hyödyntää muuta Suomesta löytyvää potenttiaalia.
- Akkuteollisuussa on tärkeää, ettei Eurooppa jää Kiinan varaan vaan rakentaa omaa akkukapasiteettiaan.
- EU:n tulee löytää vastatoimia kilpailukykynsä takaamiseksi amerikkalaisten valtiontukiuudistuksien myötä. Uhkana on, että amerikkalaiset huomattavat tuet vihreään teollisuuteen tulevat viemään teollisuutta pois Euroopasta. EU:lla on jo kahden vuoden takaisia poikkeuksia valtiontukisäännöksiin, mutta näitä ovat lähinnä hyödyntäneet Saksa ja Ranska.