Suomen hallitus väänsi äsken kättä siitä, kuinka paljon tulevien 10 – 15 vuoden aikana Suomi sitoutuu vähentämään päästöjään ns. taakanjakosektorilla. Tällä käsitteellä tarkoitetaan lähinnä liikenteen, jätesektorin ja maatalouden päästöjä sekä pienimuotoista lämmöntuotantoa.
Liikenne tuottaa Suomessa CO2-päästöjä noin 11 miljoonaa CO2- tonnia vuodessa, maatalous noin puolet tästä ja loput jakaantuvat muille edellä mainituille aloille.
Monille kansalaisille saattoi vihreiden ylilyönneistä syntyä käsitys, ettei Suomi pysyisi muun maailman vauhdissa, ellei vihreiden kohtuuttomia esityksiä hyväksyttäisi. Totuus kuitenkin on, ettei yksikään EU maa ole sitoutunut edes tähän määrään päästöjen vähentämiseksi taakanjakosektorilla – siis mm. liikenteessä ja maataloudessa – kuin mistä Suomi nyt sopi.
Suomen toimien mitoitukseen vaikuttaa EU:n meille uudessa ilmasto- ja energiapaketissa hahmottelevat velvoitteet. Suomi sai yhdessä kolmen muun maan kanssa EU:n kovimmat velvoitteet. Velvoitteemme olisi vähentää vähintään 50 %:lla taakanjakosektorin päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Monet maat pääsevät alle 15 %:n velvoitteilla.
Samalla tulemme mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan yksi, suhteellisesti ottaen, suurimmista maksajista kun EU alkaa jakaa ilmastomuuksen vuoksi ns. ”sosiaalista tukea”.
Suomi siis päätti jo ennen lopullisia EU-päätöksiä sitoutua vähintään siihen mitä komissio kaavailee!!
Oma lukunsa on liikenteen päästöjen vähentäminen. Komissio tukee vahvasti liikenteen puhdistamista ja keskittyy tukemaan sähköautojen yleistymistä. Se on hyvä se! Mutta eihän sillä konstin vuoteen 2030 mennessä saada juuri mitään aikaiseksi. Komission omissakin esityksissä puhutaan 30 – 40 miljoonasta täyssähköautosta EU:n alueella vuonna 2030.
Tämä tarkoittaa, että EU:n teillä huristelee vielä vuonna 2030 reippaasti yli 200 miljoonaa polttomoottoriautoa. Näiden muuttamiseksi päästöttömäksi ratkaisee sen miten Suomen ja EU:n tavoitteiden käy.
Komission tulisikin ryhtyä todellisiin toimiin uusiutuvien polttoaineiden edistämiseksi liikenteen polttoaineissa. Bio ja muut uusiutuvat sekä ns. synteettiset polttoaineet kelpaavat polttomoottoriautoihin. Niiden radikaalilla lisäämisellä voidaan päästöjä vähentää nopeasti ja paljon.
Biodieselin ja lähes päästöttömän parafinisen dieselin verottomuus olisivat vieneet asiaa Suomessa oikeaan suuntaan. Mutta hallitukselle ei ollut rohkeutta tehdä ratkaisua. Liikenne puhdistuu kepillä eikä tavallisten ihmisten vanhoista polttomoottoreista rankaisemalla.
EU:ssa on vireillä monen muun ilmastoasian ohella myös ns. REDII:n eli uusiutuvan energian direktiivin uudistus. Komission haluttomuuteen uusiutuvan edistämiseen liikenteessä saattaa olla vaikuttamassa se, että komissiossa on paljon niitä, joiden mielestä bioraaka-aineita ei pitäisi käyttää edes fossiilisten korvaajana.
EU:ssa on alkamassa ilmastolinjausten uudistaminen. Kotimaisten toimien ohella suomalaisten kannattaa seurata myös EU:n tekemisiä. Ne tulevat ohjaamaan myös meidän tekemisiä.