Puunpolttoako pitäisi verottaa? – Hiilineutraalisuustavoite on heitettävä nurkkaan


Keskustelu Suomen metsistä käy kovilla kierroksilla. Suomen IPPC-ilmastopaneelin viimeiset esitykset lyövät laudalta nyt myös monet Brysselin kiihkeimmistä metsänsuojelijoista. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen esittää, että puun polttamista pitäisi verottaa!

Helsingin Sanomat jatkoi 27.2.2023 isossa artikkelissaan samalla sortilla. Artikkeli kertoo muka suuren uutisen, että kun puuta poltetaan, niin piipun päästä tulee hiilidioksidia, CO2:sta. Niin kuin nyt jokainen ei tuota tietäisi.

Temppu on siinä, että artikkeli ei kerro, että kaadetun puun tilalle kasvaa aina uusi puu, joka sitoo kohta, viimeistään muutamassa vuosikymmenessä, saman määrän hiilidioksidia kuin poltettu puu tuotti. Ja näin on todella tapahtunut.

Suomen puuston tilavuus on kasvanut vuodesta 1970 vuoteen 2022 lähes miljardilla kuutiometrillä. Metsät sitovat tänään valtavasti enemmän hiiltä kuin 50 vuotta sitten. Ja nytkin paljon enemmän kuin aiheuttavat päästöjä.

Hiilineutraalisuustavoite on heitettävä nurkkaan.

Viime vuonna Suomen metsät kasvoivat 103 miljoonaa kuutiometriä. Niitä hakattiin 75 miljoonaa kuutiometriä, kokonaispoistuman ollessa 89 miljoonaa kuutiometriä.

Ennen Ollikaisen tuoreimpia julistuksia, Suomen metsien nielun arvioitiin yltävän vuoteen 2035 mennessä noin 17 miljoonan tonnin CO2-päästöihin. Se siis arvioitiin saman suuruiseksi, kuin mihin Suomen päästöjen arveltiin voivan vähentyä vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastopaneelin Ollikaisen mielestä Suomen hiilinielu on pienentynyt 5-7 miljoonaan CO2- tonniin. Jos tämä jäisi totuudeksi, Suomen nielut eivät ylittäisi edellä mainittua 17 miljoonaa CO2-tonnia. Tämä tarkoittaisi sitä, että hiilineutraalisuustavoitetta ei saavutettaisi.

Ollikaisen ja useiden puolueiden vastaus tähän on, että puuta pitää hakata vähemmän. Jotta 17 miljoonan CO2-tonnin tavoite ja sen tuottama hiilineutraalisuus toteutuisi, se edellyttäisi hakkuiden vähentämistä noin 12 miljoonalla kuutiometrillä. Se merkitsisi tuhansia työttömiä ja hiilijalanjäljen valtavaa kasvua muualla maailmassa.

Näkemykseni onkin selvä, Suomen päästöjen vähentämisvauhti tulee pitää sitoumustemme mukaisena, 17 miljoonaa CO2-tonnia vuonna 2035. Niistä ei ole tarvetta leikata. Mutta Suomen vuoteen 2035 asettamasta hiilineutraalisuustavoitteesta on luovuttava, koska se edellyttäisi metsien hakkuiden valtavaa vähentämistä.

Asettamalla hiilineutraalisuustavoite lähemmäs vuotta 2050 eli koko muun EU:n asettamaa tavoitetta, päästöt ennättävät vähentyä lähes nollaan. Silloin hiilineutraalisuus toteutuisi Suomessa muun EU:n kanssa samaa tahtia.

 

Teksti on julkaistu Länsi-Suomessa 3. maaliskuuta 2023.