EU tuottaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä kymmenen prosenttia eli noin 4000 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-tonnia). Siis selvästi enemmän, kuin on osuutemme maailman väestöstä.
Liikenteen osuus päästöistä on yli 25 prosenttia, maantieliikenteen vajaat 20 prosenttia. EU:n teillä huristeli vuoden 2020 alussa 276 miljoonaa ajoneuvoa, joista eri tavoin ladattavien osuus on 0,4 prosenttia. Suomessa autoja on noin 2,7 miljoonaa ja ladattavia suhteessa saman verran.
EU:n tärkein vastaus liikennepäästöjen vähentämiseen on sähköistäminen. Komissio tähtää 30 miljoonaan ”päästövapaaseen” autoon Euroopassa vuonna 2030. Autokannasta uusiutuu Euroopassa keskimäärin kuusi prosenttia vuosittain.
Vaikka lukemat nousisivat kaksinkertaiseksi 30 miljoonasta sähköautosta, EU:n teillä kulkee vielä vuonna 2030 noin 200 miljoonaa polttomoottoriautoa.
Luvut osoittavat, ettei liikenteen sähköistäminen vähennä liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään puoleen.
Suomen hallitus on asettanut omat tavoitteensa, kuinkas muuten, EU:ta korkeammalle, seitsemäänsataantuhanteen sähköautoon vuoteen 2030 mennessä. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin satatuhatta autoa. Viime vuonna niistä oli täyssähköisiä 4224 kpl ja ladattavia hybridejä yli 12000. Jokainen voi pohtia, miten noiden tavoitteiden käy.
Yritys pakottaa ihmiset veroja kiristämällä luopumaan polttomoottoriautoistaan ja hankkimaan tuettuja sähköautoja, on väärä tapa edetä. Se ei juurikaan nopeuttaisi sähköistämistä. Se tarkoittaisi lisäveron perimistä pienituloisilta, ja näillä varoilla voitaisiin sitten tukea niitä, joilla on varaa hankkia sähköauto.
Nopeampi ja oikeudenmukaisempi tapa edetä on nopeuttaa entisestään uusiutuvan biopolttoaineen lisäämistä jakelussa olevaan polttoaineeseen. Jo tänään Suomessa liikennepolttoaineissa on runsaat 20 prosenttia uusiutuvaa. Se vastaa lähes viittäsataatuhatta päästötöntä ajoneuvoa. Osuutta voitaisiin nostaa nopeammin keskimäärin 35-40 prosenttiin. Biokaasun käyttöä lisäämällä voitaisiin päästä tätäkin pidemmälle. Sillä Suomi vahvistaisi asemaansa EU:n päästöttömimmän liikenteen maana.
Tähän kannustaa myös EU:n uusi metaanistrategia. Esimerkiksi maatalousjätteiden tuottama metaani tulisi muuttaa vihreäksi biokaasuksi esimerkiksi raskaan liikenteen tarpeisiin. Se vähentäisi päästöjä, palvelisi puhdasta liikennettä ja tuottaisi hyvää lannoitetta. Suomen hallituksen uusi lakiesitys ei auta tällaista pientuotantoa. Pieni julkinen tuki päästöttömälle olisi perusteltua polttoaineen hinnannousun estämiseksi. Tämä olisi myös kansantaloudellisesti edullista.
Ensimmäinen viestini on, että sähkö- ja vetyautot tulevat. Mutta se vie vielä vuosia. Useat eurooppalaiset autonvalmistajat ovat ilmoittaneet lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen 2030-2035. Ylimenokaudella nopeimmin päästöjen vähentämisessä auttava ratkaisu ovat biopolttoaineet.
Toinen viestini on, että siirtyminen sähköiseen liikenteeseen on tehtävä EU:ssa niin, että otamme myös vastuun siitä, missä raaka-aineet tuotetaan. Kun Euroopassa niitä on, meidän on valmistaututtava niiden käyttämiseen. Nyt tuotamme tarvitsemistamme akkuraaka-aineista vain yhden-kolmen prosentin verran.