TIEDOTE 9.5.2020
Julkaisuvapaa
Eurooppa-päivän viettoa varjostavat tällä kertaa monet huolet. Koronan inhimilliset murheet ovat suuret kaikkialla, varsinkin eteläisessä Euroopassa. Samaan aikaan EU vaipuu taloudellisesti lamaan. Se on sisäisesti entistä hajanaisempi. Muutamat jäsenmaat kyseenalaistavat unionin koko arvoperustan.
EU:n taloudessa pohjakosketus on vielä kaukana. Sieltä nousun haasteet tulevat olemaan mittavia kaikille jäsenmaille. Uskon, että useammat EU-maat pääsevät jaloilleen omilla toimilla. Muutamissa maissa urakka saattaa vaatia niin suuria ratkaisuja, että ne heijastuvat koko unionin rakenteisiin.
Osa unionimaista oli näet jo ennen koronaa vahvassa velkakierteessä. Ne rikkoivat vuosien ajan euroalueen yhteisiä pelisääntöjä ja elivät huikeasti yli varojensa. Tämä on tarkoittanut kaiken aikaa, että niiden kasvavat riskit ovat olleet riskiuhkan kasvu myös meille, sääntöjen mukaan eläneille maille.
Nyt eteläinen EU vaatii unionin kaikkia maita solidaarisuuden, yhteisvastuuseen, rahoittamaan tuhansien miljardien eurojen yhteisiä menoja.
540 miljardin euron yhteisvastuullisesti rahoitettu apupaketti on jo asiallisesti auttaen kasassa. Valtaosa siitä virtaa Etelä-Euroopan vaikeimpiin koronamaihin. Toki siitä Suomikin voi saada osuutensa. Se on kuitenkin kaukana siitä, mikä on vastuumme tuosta paketista, noin 7 miljardia euroa.
Vireillä on vähintään tuhannen miljardin euron elvytyspaketti. Vaikka se rahoitettaisiin monivuotisten rahoituskehysten (MFF) vakuuksin, vastuut mahdollisista maksukyvyttömyyksistä kantaisivat viime kädessä kaikki maat.
Minun on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa on siinä, että jäsenmaiden, myös Suomen, vastuulla EU:n jollekin toimielimelle hankittavat pääomat kierrätetään Brysselin kautta takaisin investointeihin jäsenmaissa. Tosiasia on, että roolimme olisi rahoittaa voittopuolisesti niitä, jotka valtavan velkaantumisen vuoksi eivät enää itse saa rahaa markkinoilta.
Solidaarisuuden nimissä toki kovimmin kohdeltuja pitää auttaa. Mutta siitä eteenpäin EU:n tulisi mielestäni keskittyä nyt niihin asioihin, joita varten se on. Meillä on yhteisiä rajat ylittäviä haasteita, jotka pitää voittaa. Kansainvälinen rikollisuus, laiton maahanmuutto jne.
Meillä on myös mahdollisuuksia, joihin on tartuttava yhdessä. Paremmin toimivat sisämarkkinat, digitalisaation edistäminen, puhtaan ruoan turvaaminen, turvallisen liikkumisen varmistaminen ja koko unionia palvelevan tieteen ja teknologian hyödyntäminen. Ja ennen muuta, tehtävämme on antaa vahva näyttö vastustamme maailmanlaajuisen ilmastokysymyksen hoitamisessa.
EU-perheen suuri yhteinen tehtävä on löytää yhteinen polku tulevaisuuteen, eli palauttaa yhteiset arvot tekemisemme perustaksi. Demokratian, ihmisoikeuksien ja ylipäänsä oikeusvaltioperiaatteiden loukkaaminen jäsenmaassa, joka samanaikaisesti saa kymmeniä miljardeja euroja unionin yhteisestä budjetista, ei voi jatkua.
Lisätietoja:
MEP Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097