Mauri Pekkarinen, Mikkelissä ja Juvalla 21.5.2019
Maatalous- ja aluepolitiikka keskiössä!
Maatalous ja aluepolitiikka vievät EU:n budjetista noin 2/3. Hallitusneuvottelijoille onkin syytä toivottaa menestystä myös Suomen vahvojen EU-linjausten tekemisessä.
Erityisen tärkeää on tehdä alusta lähtien selväksi, että Suomi ei hyväksy maatalouden ja aluepolitiikan tai tutkimuksen leikkauksia tuli Brexit tai ei.
Vaikka puheenjohtajamaan on vaikea varjella omia intressejään, on niiden pohjustamisen aika nyt alkavalla Suomen pj-kaudella.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksessa Suomen erityisolosuhteet tulee huomioida. Maatalouden tulee saada nettona jatkossakin selvästi enemmän kuin maksamme yhteisestä maatalouspolitiikasta. Monien kokoomuslaisten puheita, joissa on esitetty EU:n maatalousrahoituksen vähentämistä, on vaikeaa ymmärtää.
EU:n aluepoliittisesta rahoituksesta Suomi saa tänään suunnilleen kolmanneksen siitä, mitä siitä maksaa. Vielä 2010-luvun alkupuolelle saakka EU:n aluerahoituksessa harvan asutuksen kriteerillä oli vahva paino. Enää niin ei ole. Tämä kriteeri tulee palauttaa EU:n rahanjaossa entiselleen. On täysin kestämätöntä, että esimerkiksi Tallinnassa tai monissa maakunnissa keskisessä Euroopassa aluetuki on suurempaa kuin Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen tai Satakunnan syrjäisimmillä alueilla.
Aivan erityisen vaativa tehtävä Suomella on huolehtia siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen jo jäsenyysneuvotteluissa päätetty erityisasema säilyy ja alueen tukitaso kohenee.