Taantuman portilla elävässä Euroopassa on seurattu tarkalla silmällä, mitä USA:n taloudessa tapahtuu. Syyskuussa maan inflaatio oli 8,2 prosenttia. Pohjainflaatio oli noussut 6,3 prosenttiin, eli energian ja ruoan hintojen nousu hinasi lukemia ylös vain vajaat 2 prosenttiyksikköä.
Samaan aikaa euroalueen inflaatio ylti 10 prosenttiin, pohjainflaatio 4,5 prosenttiin. Euroalueella energia ja ruoka nostavat inflaatiota yli 5,5 prosenttiyksiköllä.
USA:ssa maan keskuspankki, FED, on huolissaan juuri korkeasta pohjainflaatiosta ja on ilmeisesti siksi tarttunut ennätyksellisen tiukasti ”korkokeppiin”. Se nosti ohjauskorkoa syyskuussa jo yli 3,0 prosentin kynnyksen. Ja jatkoa on tulossa. Kevään kuluessa 4,5 prosenttia ei ole mahdoton, sanovat asiantuntijat.
Toimet ovat vahvistaneet dollaria ja hidastaneet inflaatiota. Mutta ihme kyllä, ainakaan vielä työttömyys ei ole lähtenyt kasvuun. Siksikin FED jatkaa korkojen nostamista.
USA:n toimet ovat kutitelleet kulmakarvoja erityisesti köyhissä, velkaantuneissa maissa. Monia niistä uhkaa nyt katastrofi. Ne ovat osaltaan USA:n talousongelmien maksajia. Ei tarvitse pitkään odottaa, kun Putinin Venäjä ja valtaansa kasvattava Kiina rientävät hukkuvien pelastajaksi.
FED-vetoinen ja dollarikeskeinen maailma ei tunne sääliä Eurooppaakaan kohtaan. FED:iä varovaisemmin koronnoston tielle lähtenyt EKP joutuu nöyrtymään jo seuraavassa kokouksessaan kymmenen prosentin inflaatiovauhdin ja edessä. Ohjauskorot nousevat.
Näin siksi, että toinen vaihtoehto, jäsenmaiden massiivinen lisävelkaelvytys, on tuhoon tuomittu. Kun tarjontaa ei ole esimerkiksi teollisuuden tarvitsemissa komponenteissa ja energiassa määräänsä enempää, eivätkä toimitusketjut toimi, lisärahan pumppaaminen markkinoille vauhdittaisi entisestään inflaatiota.
FED:n ja EKP:n toimet auttavat korkokatteen parantumisen myötä pankkeja. Samalla kuitenkin monien pankkien asiakkaat, nuo suuret ja vauraat, mutta velkaiset kansantaloudet, uhkaavat kaatua kasvavan korkotaakan alle. Luvut puhukoon puolestaan: Italian velan määrä lähentyy 3000 miljardia euroa, noin 145 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jo yhden prosenttiyksikön nousu koroissa merkitsee maalle mittavia lisämenoja.
Tässä tilanteessa eräät aikaisemmin kaikkien Venäjän energiahanojen sulkemista vaatineet eurooppalaiset päättäjät toivovat jo iltarukouksissaan jopa Venäjältä edes vähän energiaa.
Kun Euroopalla on edessään joka tapauksessa vähintään taantuma, parasta olisi, että kiristetään vyötä, edistetään uusiutuvaa, koulutetaan, innovoidaan ja yritetään. Ja aivan erityisesti tukeudutaan kaikessa entistä enemmän omaan eurooppalaiseen.
Tämä voisi olla myös ohjenuora Suomelle kansallisesti.
Globalisaatiouskolta on romahtanut vähintään välipohja pois. Uskoa tällä tiellä Euroopan onnistumisesta voi auttaa se, että dollarin vahvistuminen parantaa teollisuutemme kilpailukykyä.
Julkaistu Turun Sanomissa 24.10.2022.