Euroopan parlamentti hyväksyi 21. lokakuuta mietinnön EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi.
Metaanipäästöjä syntyy selvästi vähemmän kuin hiilidioksidipäästöjä. Ne pysyvät lyhyemmän aikaa ilmakehässä, mutta ovat valtavasti haitallisempia kuin hiilidioksidipäästöt. Niiden kimppuun on käytävä.
EU:n osuus maailman metaanipäästöistä on noin viisi prosenttia. Ihmisen aiheuttamista päästöistä maatalouden osuus on suurin, energia-alan toiseksi suurin.
Energiasektorilla metaanivuotojen tunnistaminen ja virheiden korjaaminen maakaasuinfran osalta on kiireinen tehtävä. Tässä satelliittiteknologia on avainasemassa runsaasti päästöjä tuottavien ongelmallisimpien alueiden havaitsemisessa.
Kiinnitän erityistä huomiota maatalouden, lähinnä kotieläintuotannon, metaanipäästöihin. Lannan ja lietteen metaanipäästöistä voidaan erittäin merkittävä osa tuottaa biokaasuksi, fossiilisia raaka-aineita korvaavaksi raaka-aineeksi. Prosessissa syntyvä kuiva-aines soveltuu puolestaan biolannoitteeksi.
Osana vihreän kehityksen ohjelmaa EU:n tulisi edistää biokaasun tuotantoa jäsenmaissa.
Eräissä jäsenmaissa asiassa on jo toimittu. Metaanista tuotettu biokaasu soveltuu moniin eri tarkoituksiin, liikenteen polttoaineeksi ja lämmitykseen. Sitä voidaan myös nesteyttää, mikä edelleen laajentaa sen käyttömahdollisuuksia.
Myös muita kierrätyskelvottomia jätejakeita ja jäännösvirtoja tulisi hyödyntää biokaasun tuotantoon tai biojalostamoissa biopohjaisten materiaalien sekä biokemiallisten välituotteiden tuotantoon.
Osana komission Fit For 55 -pakettia esitetään muutoksia uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseen.
Puun kaskadikäyttö tarkoittaa sitä, että puusta tehdään aina ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita eli käytetään ensin siellä, missä sen taloudellinen ja ympäristöllinen arvo on korkein.
Esimerkiksi ensin käytetään puuta rakentamiseen ja huonekaluihin, sitten teollisuuteen ja kierrätykseen ja vasta sen jälkeen bioenergiaksi. Tämä periaate on sinänsä ihan oikea.
Suomessa valmistetuissa metsäteollisuuden tuotteissa puukilon hinta nousee korkealle. Puun polttaminen ei ole meillä biojakeiden hyödyntämisen ensimmäinen vaihtoehto.
Huoleni on nyt, että ehdotuksessa uusiutuvan energian direktiiviksi, kaskadiperiaatetta ei ole määritelty riittävän tarkkarajaisesti. Vaarana on, että metsänhoitotoimissa ensiharvennuspuun eli energiapuun käyttö, ja jopa teollisuuden sivuvirtojen käyttö vaikeutuvat.
Kaskadiperiaatteen tarkempi määrittely ollaan RED II:n uudistamisen yhteydessä siirtämässä komissiolle.
Kysyin Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kuulemisessa 14. lokakuuta komission energiapääosaston korkealta edustajalta tällaisen vaaran olemassaolosta.
Pääjohtajan sijainen Mechthild Wörsdörfer totesi, että kaskadiperiaate otettiin EU:ssa käyttöön vuoden 2018 RED II:n uudistuksessa ja sen käytännöt ovat jäsenmaille pakollisia.
”Sitä on noudatettava myös silloin, kun suunnitellaan tukijärjestelmiä biomassan käyttöä varten. Tämä säädös sopii yhteen biodiversiteettistrategian kanssa ja on vastaus kasvaviin huoliin, jotka koskevat bioenergian laatua”, Wörsdörfer vastasi.
Lopullisen kaskadiperiaatteen sisältö on ilmiselvästi jäämässä komission tehtäväksi delegoiduilla säädöksillä. Suhtaudun päätösvallan tällaiseen siirtämiseen kriittisesti.
Biodiversiteettistrategia ei ole vielä lainsäädäntöä.
Jos komissio lähtee kuitenkin tulkitsemaan kaskadiperiaatetta juuri biodiversiteettistrategian pohjalta, se siirtää itselleen lainsäädäntövaltaa tavalla, joka saattaa olla perustamissopimuksen vastaista.
Parhaimpaan lopputulokseen päästöjen vähentämisen näkökulmasta päästään, kun säilytetään teknologianeutraalisuus erilaisten polttoaineiden ja teknologioiden välillä.
Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan blogissa 28. lokakuuta 2021.