EU:n ilmastotavoite on kova, Suomen vielä kovempi


Euroopan parlamentti äänesti äskettäin uusista ilmastotavoitteista. Vuoteen 2030 mennessä EU:n päästöjä vähennetään 60 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Vuonna 2050 unionin pitäisi olla hiilineutraali.

EU:n tavoite on kova, Suomen vielä kovempi. Nyt puolet Suomen hiilidioksidipäästöistä (CO2-päästöistä) on EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä. Siihen kuuluvat lähinnä teollisuus ja yli 20 MWh:n energiantuotanto.  Päästökaupan idea on vähentää siihen kuuluvien yritysten päästöoikeuksia vuosi vuodelta.

Toista puoliskoa, noin 26 miljoonaa CO2-tonnia, yritetään puolittaa tukemalla uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja rankaisemalla fossiilisia energiavaihtoehtoja. Samaa kaavaa EU:n tarkoitus on käyttää, kun uusia vaativia päästötavoitteita ryhdytään toteuttamaan.

Päästökauppaan kuulumattomista saastuttajista Suomessa suurin on liikenne. Oikeilla uusiutuviin raaka-aineisiin tukeutuvilla ratkaisuilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää paljon. Lisäveroille niiden rankaiseminen, joilla auto on välttämätön, on väärää vähentämistä.

Suomen teollisuudelle EU:n uudet tavoitteet ovat jopa mahdollisuus. Jos Suomi saa käyttää nykyistä enemmän puuta ja jalostaa sitä entistä arvokkaammaksi, sillä kyetään korvaamaan fossiilisia niin teollisuudessa kuin energiantuotannossa. Se taas antaisi potkua myös muulle teollisuudelle.

Vaarana kuitenkin on, että EU tai Suomi itse, syyllistyvät ylilyönteihin. Tätä tarkoittaisi suojelun nimissä tehtävät metsän käytön rajoitukset. Vaaraa merkitsisi myös päästönormien asettaminen, jotka johtaisivat hiilivuotoon.

Ensin mainitusta vaarasta esimerkkejä ovat EU:n käsittelyssä olevat hankkeet, joista monet koskevat muun muassa metsien hoitoa ja puun käyttöä. Monet EU:n päättäjistä näkevät metsät ensisijaisesti suojelukohteena ja hiilinieluina, ei niinkään hoidettuina talousmetsinä. Komissio on kertonut avaavansa tuoreet Lulucf ja Red II-linjaukset eli metsänieluja ja uusiutuvan polttoaineen kriteereitä koskevat päätökset.

Ylimitoitetut nielut ja suojelu olisivat Suomen teollisuudelle, metsätaloudelle ja työlle tappio. Se olisi suuri tappio pyrkimyksille vähentää päästöjä. Meillä on jo tänään tiukasti suojeltuja metsiä enemmän kuin muussa EU:ssa.

Euroopan parlamentti vaati äskettäin rajoituksia muun muassa puupohjaisten polttoaineiden käytölle biopolttoaineiden tuotannossa. Suomessa tämä iskisi liikenteen biopolttoaineisiin. Meillä uusiutuvan liikennepolttoaineen sekoitevelvollisuudesta säädettiin esityksestäni lailla. Nyt uusiutuvan osuus liikenteessä on noin 20 prosenttia, vuonna 2030 jo 30 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitys liikennepolttoaineiden veronkorotuksesta olisi väärä ratkaisu. Se jäisi puhtaasti fiskaaliseksi, jonka maksaisivat ne pitkien etäisyyksien takana asuvat, joille ei ole tarjolla julkista liikennettä. Sähköautot tulevat ja hyvä niin. Yli kolmen miljoonan autokantamme ei silti hetkessä sähköisty.