Ennallistamisasetus on Suomelle ongelmallinen


Komission kesällä antama asetusehdotus luonnon ennallistamisesta on noussut vihdoin otsikoihin myös Suomessa. Vielä muutama viikko sitten asiasta puhuminen ei monia kiinnostanut.

Nyt kokoomuskin on herännyt asiaan ja ajaa ”kaksilla rattailla”. Kokoomuksen virallinen siipi tarttui asiassa välikysymysaseeseen. Samaan aikaan osa puolueen poliitikoista, meppi Sirpa Pietikäisen johdolla, kulkee tiukasti käsikädessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.

Toimet ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi ovat perusteltuja. Suomi on omilla toimillaan noussut EU:ssa kakkossijalle uusiutuvan energian käytössä. Meillä metsien kasvu verrattuna hakkuiden määrään on Euroopan suurimmasta päästä.

Sen sijaan, että komissio patistelisi muut EU-maat Suomen tielle, sen kiinnostuksen kohde on jälleen metsät. Esitys ennallistamisasetukseksi on komission jatkokertomus EU:n hillittömästä tarpeesta puuttua juuri Suomen ja Ruotsin metsiin, niiden suojeluun, hoitamiseen sekä talous- ja energiakäyttöön. Ihan totta, kaikkeen tähän.

Esityksen mukaan muun muassa soita ja metsiä sekä meri- ja järvialueita pitäisi EU:n alueella ennallistaa vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia. Toimet tulisi lopulta ulottaa koskemaan kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä vuoteen 2050 mennessä.

Jotta tähän päästäisiin, Luonnonvarakeskuksen laskelmien perusteella Suomessa pitäisi ennallistaa luontoa 1,2 miljoonan hehtaarin alueella seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Vuoden 2050 tavoitteemme tarkoittaisi ennallistamistoimia noin 3,6 miljoonalla hehtaarilla. Se on noin 10 prosenttia Suomen pinta-alasta ja enemmän kuin monen EU-maan pinta-ala.

Suorastaan surkuhupaisa esimerkki on turvemaiden ennallistamiseen kohdistuva vaatimus. Vuoteen 2030 mennessä maatalouskäytössä olevista kuivatetuista turvemaista, joita Suomessa on valtavasti, vähintään 30 prosenttia pitäisi ennallistaa, eli palauttaa soiksi, vesittää tai tuoreuttaa luonnonheinän kasvustoksi. Vuoteen 2040 mennessä vastaava luku olisi 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia.

Jos katsotaan toimenpiteiden taloudellisia seuraamuksia, niin Suomelle on osoitettu nyt huikeasti kokoaan suurempi vastuu. Komission arvion mukaan Suomen vuosikustannukset ylittäisivät 900 miljoonaa euroa, joka olisi reilut 12 prosenttia EU:lle arvioiduista kokonaiskustannuksista. Bruttokansantuotteeseen ja väkimäärään suhteutettuna Suomen taakka on ylivoimaisesti koko EU:n suurin. Euroissa meille jyvitetty vastuu ylittyisi täpärästi vain Ranskan ja Espanjan kohdalla. Lisäksi esityksellä siirrettäisiin komissiolle laajasti toimivaltaa antaa delegoituja säädöksiä, joissa piilee aina piru.

Ennallistamisasetusta, niin kuin muitakin Green Deal –säädöksiä, rustaa ihmiset pääasiassa sellaisista maista, jotka ovat hävittäneet omat metsänsä jo aikoja sitten, ennen 1950-lukua, mistä komissio nyt hakee mittakepin ennallistamisen määrälle muun muassa meillä.

Euroopan parlamentti käsittelee osaltaan ennallistamisasetuksen. Niin tekee myös jäsenmaiden hallituksien edustajista koostuva ministerineuvosto. Uskon, että asioihin voidaan vielä vaikuttaa, ei vähiten siksi, että lopulliset neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä käydään ensi vuoden puolella Ruotsin ollessa EU:n neuvoston puheenjohtaja. Suomen menestyksen ehto on, että Marinin hallitus on asiassa yksimielinen.

 

Julkastu Keskipohjanmaassa 30.10.2022.