Puhereferaatti 25.9.2021
Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen Jyväskylässä:
Budjettikuri tai suuret yhteisvastuut
Kun pandemian seurauksena käynnistettiin valtava elvytys, oli sinänsä ymmärrettävää, että Emu-kriteerien ei saanut antaa estää elvytystä. Sen ansiosta notkahduksesta noustaan, mutta valtavan velkaisena.
Kysymys kuuluu, onko velalla enää mitään väliä? Voidaanko velkaelvytystä – uutta velkaa vanhan päälle – ja sen mahdollistavaa keskuspankin ”setelien painamista” jatkaa kuinka kauan hyvänsä Emu-kriteerejä entistä enemmän rikkoen? Nyt nämä kriteerit ovat ”telakalla” ensi vuoden loppuun saakka.
Eurooppa on jakautumassa finanssikuriasiassa kahteen osaan. Niihin, joiden mielestä käänne edes lähemmäs vanhoja Emu-sääntöjä, on väärää politiikkaa. Tällä kannalla olevia ei huoleta oman maansa velkaantuminen. He luottavat siihen, että mikäli maa joutuu ylitsepääsemättömiin ongelmiin, muu euro-Eurooppa tulee ja pelastaa.
Näin ajattelevat ovat usein myös niitä eri maiden poliitikkoja, joiden tavoite pidemmällä tähtäyksellä on taloudellisen integraation syventäminen kohti yhteisiä lainoja, veroja ja menoja.
Mielestäni oli erittäin tärkeää ja oikein, että Suomen valtiovarainministeri Annika Saarikko asettui tukemaan kestävää finanssikuria yhdessä seitsemän muun euromaan valtiovarainministerin kanssa.
Selvää on, ettei budjettialijäämien, eikä varsinkaan 60 prosentin velkasuhteen saavuttaminen välittömästi vuoden 2023 alusta ole mahdollista. Mutta selvä käänne kohti 60-80 prosentin rajaa kohti on välttämätöntä. Siihen tähtäävät päätökset pitäisi tehdä nopeasti. Jos budjettikuriin ei palata, edessä on suuret yhteisvastuut. Sellaiset pitää estää.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen, p. 050 511 3097