Vladimir Putinin brutaali sota on jatkunut kolme kuukautta. Ukrainalaiset taistelevat urhoollisesti.
Sota karmein seurauksineen yhtenäisti hajallaan ollutta Euroopan unionia. Se muutti Suomen turvallisuusympäristön kerralla ja vei Suomen ja Ruotsin Nato-polulle. EU yrittää nyt tukea Ukrainaa ja murtaa Venäjän sotatalouden pohjan.
Pakotepaketteja on rakenneltu ja uusia on tulossa. Hiilen tuonti Venäjältä on jo kielletty. Myös öljyn tuonti ja sen jälkeen kaasun tuonti yritetään kieltää. Tuossa EU:n yhteisymmärrys jo horjuu. Unkari ei pysäyttäisi kumpaakaan.
Italian pääministeri Mario Draghi vaati kolme viikkoa sitten Euroopan parlamentissa kaikkien energiahanojen sulkemisesta Venäjältä. Viime torstaina raaka-ainetietoyhtiö Kplr kertoi, että öljyn tuonti Venäjältä Italiaan on nelinkertaistunut sotaa edeltävään aikaan verrattuna.
Helppoa ei siis ole. EU:ssa ymmärretään se, että EU:n sodan alusta lähtien Venäjälle energiasta maksamat 60–70 miljardia euroa on kohtuutonta ja väärin. Unionin tukilupaukset Ukrainalle ovat olleet samana aikana yhteensä vain muutamia miljardeja euroja.
EU-maat ovat sitoneet itsensä energialla Venäjään. Maailma uskoi, että niin sanottu keskinäisriippuvuus taloudessa takaa Euroopassa rauhan. Erityisen pitkälle meni Saksa ja sen kanslerit Gerhard Schröder ja Angela Merkel.
Maan kotitalouksista 28 miljoonaa lämmitetään kaasulla ja 1,8 miljoonaa yritystä käyttää kaasua. Saksan ohella Venäjän energiavirtojen katkaiseminen iskee kovasti myös muun muassa Italiaan, Hollantiin ja koko itäiseen Keski-Eurooppaan.
Energiaboikotti sattuu myös Suomeen, vaikka kaasun osuus Suomen 300 TWh:n energian kulutuksesta on vain 5 prosenttia. Se on korvattavissa.
Venäjän tuontiöljyn korvaaminen onnistuu myös, mutta kalliisti. Energian hinta nousee ja inflaatio on laukalla.
Kovimpia iskuja saavat jo ennen täyttä energiasulkua osa teollisuudesta, maatalous, autoilu ja pienituloiset ihmiset yleensä. Venäjän toimintojen alas kirjaukset ovat yrityksissä jo nyt miljardien eurojen mittaiset. Tämä tekee kipeää, mutta se on kestettävä pehmentämällä yhteisin varoin niitä, joihin eniten sattuu.
EU:n vastaus energiahaasteisiin on äskettäin valmistunut REPowerEU-paketti. Sen tavoite on irrottaa EU kokonaan Venäjän fossiilisesta energiasta vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa uusiutuvan osuus on noin 45 prosenttia, EU:ssa keskimäärin 22 prosenttia. Unionissa tavoite luvataan nostaa 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen luvataan pitkälti yli 200 miljardia euroa muutamassa vuodessa. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman luvitusprosesseihin menevä aika puolitetaan jne. Tämä kaikki on hyvä.
Käsittämätöntä kuitenkin on, että samalla, kun myös komissio tunnustaa, että bioenergia on EU:ssa suuri mahdollisuus, samalla se ja iso osa Euroopan parlamenttia haluavat asettaa uusia esteitä sen käytölle.
Uskon, että moneen asiaan saadaan silti parannusta. Vahvan kehun ansaitsee REPowerEU:n esityksistä biometaanin erittäin suuri lisäystavoite.
Julkaistu Keskisuomalaisessa 25.5.2022