Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on vastannut Euroopan komission puolesta Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarisen kirjalliseen kysymykseen, jossa hän tiedusteli ”mihin toimenpiteisiin Euroopan komissio aikoo ryhtyä unionin oman akkuteollisuuden luomiseksi liikenteelle asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi?”
Pekkarinen muistuttaa kysymyksessään, että EU:n oma akkutuotanto on aivan lapsenkengissä. Akkujen valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita, esimerkiksi litiumia, kobolttia ja nikkeliä, ei tuoteta EU:ssa kysyntää vastaavasti. Koko maailman koboltista yli 60 prosenttia tuotetaan ympäristön ja työvoiman kannalta kyseenalaisissa olosuhteissa. Kongon koboltista yli 70 prosenttia jalostetaan Kiinassa. Tukeutuminen Kongossa ja muualla tapahtuvaan raaka-ainetuotantoon, joka ei noudata alimpiakaan eettisiä normeja, on vastuutonta. Kiina tuottaa liki 70 prosenttia koko maailman akuista, sen sijaan Euroopan osuus maailmassa tuotetuista akuista on vain muutama prosentti. Pekkarinen muistuttaa, että Suomi on harvoja maita EU:ssa, jossa on merkittävästi akkuraaka-aineita, erityisesti litiumia ja nikkeliä, jonkin verran myös kobolttia.
Bretonin mukaan jäsenvaltioilta vuosina 2018 ja 2019 kerätyt tiedot luonnonvaroista, kaivoshankkeista ja uusioraaka-aineiden saatavuudesta osoittavat, että EU:ssa on kehittämismahdollisuuksia. ”Jotta EU:n riippuvuutta akkujen raaka-aineiden tuonnista voidaan vähentää, akkuja koskevassa strategisessa toimintasuunnitelmassa kehotetaan hyödyntämään paremmin EU:n omia primaari- ja uusiolähteitä sekä varmistamaan, että louhinnassa ja jalostuksessa noudatetaan ympäristön kannalta ja sosiaalisesti vastuullisia menettelyjä”, Breton kirjoittaa.
Bretonin mukaan tähän liittyen komissio on käynnistänyt jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelun, jonka tavoitteena on määrittää jäsenvaltioiden raaka-ainepolitiikan toimivuus. Lisäksi halutaan kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa Euroopan kestävän kaivostoiminnan periaatteet, jotka kattavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat koko louhintaketjun osalta. Komissio myös edistää eurooppalaisten akkuvalmistajien sitoutumista vastuulliseen ja eettiseen raaka-aineiden hankintaan.
Breton muistuttaa, että rahoitusta akkujen raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä koskevaa tutkimustoimintaa ja innovointia varten tarjotaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osalta siitä käydään keskusteluja. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös rahoituslaitosten kanssa.
”Esimerkiksi Euroopan investointipankki tarjoaa rahoitustukea kriittisten raaka-aineiden saannin varmistamiseksi, ja hiljattain (joulukuussa 2019) se hyväksyi EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti Belgian, Italian, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Suomen yhdessä ilmoittaman Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) , jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia EU:n yhteisiin painopistealoihin kuuluvalla akkualalla”, Breton kirjoittaa.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097