Kymmenen vuotta sitten EU asetti tavoitteekseen olla 2020-luvulle tultaessa maailman kilpailukykyisin ja innovatiivisin talousalue. Tänään tiedämme, että tämä ei ole toteutunut. Päinvastoin.
Riippuvuutemme niin teknologiassa kuin kriittisissä raaka-aineissa on lisääntynyt, tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit polkevat paikallaan, eikä innovaatiojärjestelmämme generoi uusinta tietoa riittävän nopeasti uusiksi tuotteiksi.
Tämä koskee vahvasti myös Suomea. Sitten vuoden 2011 kaikki hallitukset ovat vähentäneet tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusta. Lainoitusta on toki lisätty vähän, mutta avustuksia vähennetty sitäkin enemmän. Nyt Marinin hallitus lupaa merkittävää muutosta parempaan.
Koronan jäljiltä EU on nyt asettamassa uusia tavoitteita. Green Deal kertoo suuren suunnan. Euroopan parlamentin käsittelyyn äsken saatettu teollisuusstrategian päivitys tähtää teollisuuden uudistamiseen, sen teknologisen edelläkävijyyden vahvistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Komission esitys tavoittelee raaka-aineriippuvuuden vähentämistä ja strategisia vahvuuksia ns. kaksoissiirtymällä. EU haluaa koko maailman johtajuuden sekä ilmasto- että digitulevaisuudessa.
Komission teollisuusstrategia alleviivaa eurooppalaisten teollisten kärkihankkeiden ja allianssien merkitystä. Samoin toimia, joilla teolliset ekosysteemit huomioitaisiin niiden koko arvoketjun osalta.
Tämä on hyvä. Strategia ei kuitenkaan tunnista biotaloutta niin kuin pitäisi.
Kestävä biotalous, yhdessä kiertotalouden kanssa, tarjoaa teollisuudelle parhaimmat mahdollisuudet korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilista energiaa. Komission epävarma, jopa vastahakoinen suhtautuminen metsään näkyy myös sen teollisuusstrategiassa.
Tätä joutuu ihmettelemään sikälikin, että biotalouden edistämisen voisi uskoa tukevan tuota hienoa slogania, ”kaksossiirtymää”, EU:n ilmasto- ja digijohtajuutta.
Toivon, että parlamentti huomioi biotalouden komissiota paremmin.